Itsenäisyyspäivän alla saimme taas nauttia mellakoista, joissa anarkisteiksi itseään kutsuvat vapaiden markkinoiden kannattajat ja sääntelyn vastustajat tuhosivat parhaansa mukaan kaikkea mitä pystyivät. Leikkisästi luokkaretkeksi kutsutun mielenilmauksen sanoma jäi hieman epäselväksi, mutta tapahtuman slogan "lähiöstä linnaan" kuvaa monen mielenosoittajan elämänkaarta osuvasti. Ainakin illan käytöksestä päätellen mielenosoittajat asuttaisivat ilmeisesti mieluiten palavia raunioita, joiden välisiä kujia vahtisivat päihtyneet ja väkivaltaiset hullut. Poliittisesti valveutuneimmat mielenosoittajat huutelivat vasemmistolaista retoriikkaa sisältäviä iskulaiseita tai maalasivat niitä seiniin ja ikkunoihin. Mielenosottajien mottona oli mm. "fuck capita", "kenen kaupunki?" ja "vittu."
Väkivaltainen mielenosoittaminen ja omaisuuden tuhoaminen on melko tuore ilmiö Suomessa. Linnan juhlia on aikaisemmin vietetty rauhallisissa merkeissä. Ulkomaisista uutiskuvista innostunut nuoriso on tajunnut, että mielenosoituksen varjolla pääsee purkamaan aggressioita ja haistattelemaan viranomaisvallalle. En kiellä, ettenkö voisi sopivassa humalatilassa nauttia estottomasta paikkojen tuhoamisesta ja poliiseille haistattelusta. Kyseinen toiminta ei kuitenkaan sovi arvomaailmaani, joten jätän mieluusti ilon täysi-ikäisyyden ja kolmenkympin kriisin välissä oleville lähiönuorille, jotka eivät ole vielä valmistuneet elämänkoulustaan.
Poliittista sanomaa "luokkaretkestä" on vaikea löytää. Tosin kuvaavaa on, että mellakoitsijat kokoontuivat Itäkeskuksessa, josta matka jatkui julkisilla kulkuvälineillä (ilman lippua tietenkin - fuck the system!) presidentinlinnan läheisyyteen. Ehkäpä Itäkeskukseen voitaisiin luoda anarkistinen reservaatti, josta ei olisi liikenneyhteyksiä ulkomaailmaan? Alue voitaisiin aidata viisimetrisellä muurilla, jonka sisällä pätisi viidakon laki. Järjestelmään kyllästyneet olisivat vapaita muuttamaan Itäkeskuksen Anarkistiseen Reservaattiin rakentamaan omaa yhteiskuntaansa - ilman paluulippua.
